Pitkän ajan sääennuste Ilmatieteenlaitos – vertailu Forecaan

Katsot puhelimesta sääennustetta kahden viikon päähän ja mietit, voiko siihen oikeasti luottaa. Pitkän ajan sääennusteet herättävät toivon ja epäilyksen ristiriitaa, ja siksi Ilmatieteen laitoksen ja Forecan palveluiden vertailu on monelle suomalaiselle ajankohtainen.

Ennusteen aikahorisontti: 30 päivää (kuukausiennuste) ·
Ennusteen lähde: ECMWF (Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus) ·
Päivitystiheys: Kerran viikossa (torstaisin) ·
Vastaava taho: Ilmatieteen laitos

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto pitkän ajan sääennusteen keskeisistä tiedoista.

Milloin sääennuste on luotettava?

Lyhyen ja pitkän aikavälin ennusteiden erot

Lyhyen aikavälin ennusteet eli 1–3 vuorokauden säätiedotukset perustuvat tiheisiin havaintoihin ja kehittyneisiin malleihin, joten niiden tarkkuus on Suomessakin yli 90 prosenttia. Pitkän ajan ennusteet, kuten Ilmatieteen laitoksen kuukausiennuste, kertovat sen sijaan keskimääräisistä poikkeamista pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna. Ne eivät kerro, sataako ensi viikon torstaina vettä vai lunta – ne kertovat, onko koko viikko todennäköisesti tavanomaista lämpimämpi vai kylmempi.

• 1–3 vrk: tarkka, konkreettinen säätieto
• 4–10 vrk: kohtalainen tarkkuus, mutta epävarmuus kasvaa
• yli 10 vrk: luotettavuus heikkenee merkittävästi yksittäisten päivien osalta (Kansansanomien analyysi sääennusteiden luotettavuudesta)

Mitä tekijät vaikuttavat ennusteen luotettavuuteen?

Pitkän ajan ennusteet ovat todennäköisyyspohjaisia: ne kertovat, kuinka suurella todennäköisyydellä lämpötila tai sademäärä poikkeaa normaalista. Forecan mukaan kolmen kuukauden ennusteiden tarkkuus on pohjoisilla leveysasteilla heikompi kuin tropiikissa, koska Suomen sään luontainen vaihtelu on suurta. Ilmatieteen laitoksen mukaan pitkät tietokone-ennusteet antavat todennäköisyyksiä poikkeamille keskiarvoista, eivät tarkkoja säätilanteita. Tämä tarkoittaa, että vaikka ennuste sanoo “tavanomaista lämpimämpi”, se ei tarkoita joka päivän olevan aurinkoinen – sateita ja kylmiä päiviä mahtuu väliin.

“Kolmen kuukauden ennusteiden tarkkuus on pohjoisilla leveysasteilla heikompi kuin tropiikissa.”

Forecan meteorologien artikkeli pitkistä ennusteista

Onko talvi 2026 kylmä?

Talven 2026 ennusteen julkaisuaikataulu

Talven 2026 vuodenaikaisennustetta ei ole vielä julkaistu, koska ne julkaistaan vasta lähempänä kohdekautta. Forecan mukaan kolmen kuukauden ennuste maalis–toukokuu 2026 on jo saatavilla, mutta talviennustetta odotetaan syksyyn 2025 saakka. Ilmatieteen laitos julkaisee pitkän ajan ennusteensa viikoittain torstaisin, ja talven 2026 ensimmäiset signaalit alkavat näkyä vuodenaikaisennusteissa yleensä lokakuun tienoilla.

Miten vuodenaikaisennusteita tulkitaan?

Vuodenaikaisennusteet eivät kerro, onko joulukuu 2026 lumeton vai luminen. Ne kertovat todennäköisyyden sille, että keskilämpötila poikkeaa pitkän aikavälin keskiarvosta yli tietyn rajan. Ilmatieteen laitoksen mukaan pitkissä ennusteissa käytetään mallin omaa klimatologista vertailujaksoa, joka poikkeaa Ilmatieteen laitoksen virallisesta. Tämä tarkoittaa, että saman ennusteen tulkinta voi olla eri lähteissä hieman eri. Suomalaisen kannattaa seurata useampaa lähdettä ja kiinnittää huomiota todennäköisyyslukuihin.

ECMWF:n kolmen kuukauden ennuste (maalis–toukokuu 2026) ennustaa Suomen lämpötilan lähelle keskiarvoa. Tämä on kuitenkin kevätkausi, joten talven 2026 osalta ei voida vielä sanoa mitään varmaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuu 2026 oli Suomessa tavanomaista kylmempi koko maassa, mikä antaa viitteitä siitä, että talven 2026 sää voi olla vaihteleva.

“Pitkän ajan ennusteet kertovat keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä.”

Ilmatieteen laitoksen pitkän ennusteen seurantasivu

Kumpi on parempi, Ilmatieteenlaitos vai Foreca?

Ilmatieteen laitoksen ja Forecan erot sääennusteissa

Sekä Ilmatieteen laitos että Foreca käyttävät samoja globaaleja malleja, ensisijaisesti ECMWF:ää, mutta niiden tapa esittää ennusteet ja niiden käyttötarkoitus eroavat. Ilmatieteen laitos tuottaa viralliset säävaroitukset ja ennusteet, kun taas Foreca keskittyy käyttäjäystävälliseen käyttöliittymään ja visuaaliseen esitykseen. Forecan ennusteissa on usein enemmän yksityiskohtia ja grafiikkaa, mutta ne perustuvat samaan dataan.

Kumpi on luotettavampi pitkällä aikavälillä?

Molemmat palvelut käyttävät samaa ECMWF-mallia, joten niiden pitkän ajan ennusteiden tarkkuus on periaatteessa sama. Ilmatieteen laitoksen etu on sen virallinen asema ja pitkäaikainen tilastotieto, kun taas Foreca tarjoaa helppolukuisemman käyttöliittymän. Foreca itsekin toteaa, että kolmen kuukauden ennusteiden tarkkuus on pohjoisilla leveysasteilla heikompi, mikä on tärkeä varoitus suomalaiselle käyttäjälle.

Kummankin palvelun pitkän ajan ennusteet ovat todennäköisyyspohjaisia, eivät tarkkoja ennusteita. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen sään suuri luontainen vaihtelu tekee pitkistä ennusteista epäluotettavia yksittäisten tilanteiden arviointiin. Forecan etu on sen kyky tuottaa nopeasti ymmärrettäviä grafiikoita, mikä helpottaa todennäköisyyksien tulkintaa.

Tämä ero auttaa valitsemaan palvelun tarpeen mukaan.

Mikä on vuoden kylmin kuukausi?

Suomen tilastot kylmimmästä kuukaudesta

Ilmatieteen laitoksen pitkäaikaisten tilastojen mukaan kylmin kuukausi on tyypillisesti tammikuu. Esimerkiksi tammikuu 2026 oli Suomessa tavanomaista kylmempi koko maassa. Helmikuu ja joulukuu ovat myös kylmiä, mutta tammikuun keskilämpötila on alhaisin suuressa osassa maata. Tämä perustuu vuosikymmenten havaintosarjoihin. Voit lukea lisää pitkän ajan sääennusteista täältä: Lue lisaa sivulla ydinmedia.fi. Lue lisaa sivulla ydinmedia.fi

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa talvilämpötiloihin?

Ilmastonmuutos on tehnyt talvista Suomessa aiempaa leudompia keskimäärin, mutta vaihtelu vuosien välillä on edelleen suurta. Ilmatieteen laitoksen tammikuun 2026 havainnot osoittavat, että kylmiä talvia esiintyy edelleen. Pitkän ajan ennusteet eivät pysty ottamaan huomioon kaikkia ilmastonmuutoksen paikallisia vaikutuksia, mikä lisää epävarmuutta.

Ilmastonmuutoksen myötä aiemmat tilastot eivät takaa tulevia lämpötiloja.

Onko Ilmatieteen laitos virasto?

Ilmatieteen laitoksen rooli ja tehtävät

Kyllä, Ilmatieteen laitos on Liikenne- ja viestintäviraston alainen valtion virasto. Sen tehtäviin kuuluu tuottaa viralliset säävaroitukset, ylläpitää säätilastoja ja tehdä ilmastotutkimusta. Se on myös mukana kansainvälisissä hankkeissa, kuten ECMWF:ssä. Tämä virallinen asema tekee siitä luotettavan lähteen säätietoihin.

Miten Ilmatieteen laitos eroaa Forecasta?

Foreca on kaupallinen yritys, joka käyttää samoja malleja (ECMWF) mutta tulkitsee ja esittää tiedot omalla tavallaan. Ilmatieteen laitos on julkinen palvelu, kun taas Foreca myy palveluitaan yrityksille ja kuluttajille. Foreca panostaa käyttäjäkokemukseen, mutta sen pitkän ajan ennusteet perustuvat samaan tieteelliseen dataan.

Ero näkyy erityisesti siinä, kumpaa kannattaa käyttää mihinkin tarkoitukseen.

Pitkän ajan sääennusteet ovat arvokas työkalu suunnitteluun, mutta ne vaativat tulkintaa ja tervettä skeptisyyttä. Suomalaiselle käyttäjälle valinta on selvä: Ilmatieteen laitos virallisiin päätöksiin, Foreca nopeaan arjen seurantaan – ja aina muistettava, että yli viikon päähän ulottuva ennuste on todennäköisyys, ei lupaus. Jos haluat tietää, sataako huomenna, katso sääkarttaa; jos mietit, tuleeko talvesta leuto, odota syksyä.